perjantai 26. heinäkuuta 2013

Voiko tällaista elämää ollakaan

Keravan vieraat totesivat saaressamme käydessään, että kun on ollut viikon mökillä, voi palata kaupunkiin ja huokaista sisävessan uumenissa "voiko tällaista elämää ollakaan". Noh. Meillä se on toisin päin. Tänään aamulla autiolla kilometrien pituisella Kälkäjä Beachillä emme voineet kuin todeta, että elämä on ihmeellistä, kun sen oikein oivaltaa. Emme tarvitse jatkossakaan sisävessaa tai suihkua onnemme lähteiksi. Tyyni järvi, täysin äänetön luonto ja ihoa hyväilevä lämpö riittävät. Illallisenkin valmistamme tulella tai muurikalla ja syömme hyvällä ruokahalulla karsinogeenejä -ja juomme kolme päivää seissyttä hanavettä janoomme. Selviydymme -toisin kuin keravalaiset- ja nautimme. Ai että. Tässäpä kuva-aineistoa. Huomenna täytyy asennoitua hautaamaan kuivuuteen kuolleita kasveja ja tutkiskella laskupinoa. Tällaista elämää emme kaipaa. Ehkäpä vihoviimeisen lomaviikon kunniaksi käännämme auton nokan kohti paratiisiamme heti maanantaina...
Aamupuuromustikat suoraan metsästä.

Kesän paras liikunta-aktiviteetti on vesijuoksu, 10 minuuttia reipasta vesijuoksua vastaa 30 minuutin juoksua kuivalla maalla. Ette usko, mutta testatkaapas huviksenne ;)


Minä ja tyhjä järvi, onko autuaampaa olotilaa...
...ehkä minä, aruinko ja tyhjä biitsi. Aurinko on muuten Lapissa kuuman paahtava, kuumempi kuin etelässä.
Mökillä pukeudutaan retrovaatteisiin, rakastan tuon random-topin kuosia.

Tuore muikku lienee parasta mitä tähän aikaan voi järvestä nostaa, nämä suoraan nuotalta haettu. Onko luomua, kysyi keravalainen. Meinasin kysyä, tiedätkö, mitä luomu on, mutta sain pidettyä suuni kiinni...kaupunkilaiset, pah.
Skool auringolle -puoliltaöin. Pian auringonlaskun jälkeen skoolattiin jo auringonnousulle ;)

Sininen heti, kuvassa kihlasormukseni tunturit, täällä samantapäinen, omassani on hopeaa, kultaa ja valkokultaa http://www.taigakoru.fi/product/566/tunturisormus-valkokulta




Ei kommentteja: