tiistai 29. huhtikuuta 2014

Roosaa ja beigeä


Tutkimussuunnitelma meni eilen tutkittavaksi tiedekuntaan. Se valmistui jo viikonloppuna, ja olenkin siivoillut aivan raivona talvea pois nurkista. Olen saanut aika paljon aikaiseksi! Tosin kaikki makaa vielä tuossa eteisessä, en ole vielä saanut kerättyä voimaa viedä niitä varastoon.... kaikki kerralla sitten ;) Myös kirppiskasa on kasvanut. Ensi tiistaista alkaen löydätte meikäläisen muotiluomuksia Varastotien pöydästä 21.


Koska aikaa on enemmän, olen ehtinyt myös ajatella hiukan enemmän sitä, mitä laitan päälle. Tänään minulla oli palaveri uudessa työpaikassani, ja pukeutumiseen teki mieli panostaa hiukan enemmän. Illalla unta odotellessani näin vision beigestä ja korallisesta roosasta. Kaikki päällä olleet vaatekappaleet ovat jo tovin odotelleet parempaa huomista kaapissani, ja nyt ne kohtasivat ainakin itselleni tosi mieluisessa yhdistelmässä. Tähän yhdistin vielä viiime hetkessä viime viikolla lahjaksi saamani Michael Korsin ruusukultaisen kellon. Siitä kuvia sitten vaikkapa seuraavassa postauksessa, se on niin kaunis ja täydellinen, että ansaitsee muttaman linen ihan itsekseen ;)


Kello tipahti minulle ennakkolahjaksi tulevaa kolmekymmentävuotissyntymäpäivääni varten, joka todella on 27 päivän päästä. En ole ehtinyt suunnitella vielä mitään juhlia tai mitään muutakaan. Yllättävä työpaikanvaihdos toi aika paljon lisää ajateltavaa. Myös se seikka tuottaa harmaita hiuksia, että palkkani putoaa...aloin heti etsiä sivutyötä, ehkä sellaisen löydänkin. Yrittäjän lapsena en masennu ihan pienistä ;)

Huomisen jälkeen on onneksi jälleen tiedossa pieni hengähdystauko vapun muodossa. Oikein hauskaa ja railakasta vappua kaikille. Itse taidan ihan vaan maata äksänä lattialla tai iinä sohvalla. Sen verran railakkaita ovat viimeiset viikot olleet... :) Toivottavasti muuten sää tuosta paranee, huomatkaa järkky lumikuuro Lapin päällä...kääk, nyt sitä parhaillaan tuolta tipahtelee niskaan tuota räntähöttöä...

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Jos sit Yosit... :)


Koko viikon olen miettinyt sanojen merkitystä ja verbien paikkaa, tutkimussuunnitelman viimeinen hionta on siis ollut kyseessä. En voinut olla leikkimättä sanoilla vielä tässä otsikossakin. Ei ole muita kesäkenkiä ehtinyt hakea yhtään mistään, ja nyt täälläkin päässä Suomea on päivällä jo yli kymmenen astetta lämmintä. Jos sit Yosit laittaa maanantaina, kun ei nyt enää saappaissakaan viitsi hikoilla....huooh, toivottavasti huomenna ehdin tehdä jotain tälle kaaokselle.


Tänään oli tarkoitus siivota ja viedä talvivaatteita varastoon sen jälkeen, kun olen pikaisesti tehnyt hakemuspaperit valmiiksi ja tulostanut sekä kansittanut tutkimussuunnitelman. No arvaatte, varmaan, miten tuon pikaisen kanssa meni. Kaikki menee pieleen, kun on kiire. Word alkoi viisastella, tulostimesta loppui muste, isän koneessa ei ollut koko wordia, kun menin tikun kanssa sinne tulostamaan..... Noh, end of story, nyt nippu papereita odottelee laukussa, ja maanantaina menen niiden kanssa tiedekuntaan. Toukokuun lopussa tämän pitäisi olla virallista -myös miehelleni. Päätin, että hauskin tapa kertoa on näyttää hyväksymiskirje.


Elämä on nyt yhtä isoa projektia kummallakin. Mieheni pääsi mukaan erääseen suureen valtakunnalliseen projektiin. Olemme hyvin innoissamme asiasta. Perheen perustaminen näyttää nyt taas vähintäänkin haastavalta nämä kaikki kuviot yhdistäen. Lisäten siihen vielä sen, että kennelimme emokoira ei ilmeisesti olekaan tiineytynyt... Pentua ei siis ole odotettavissa ainakaan samalta paikkakunnalta. Odotamme kuitenkin vielä ensi viikon kontrolliultraan. Pessimismiin taipuvainen mieheni alkoi toki heti toitottaa, että näin kävi, koka minä intoilin liikaa ja kerroin kaikille, heh...plääh. En osta tuota selitystä.


Onneksi elämän haastavilla hetkillä voi repiä hiukan riemua pienistä materialisista asioista, kuten ballerinoista, joista olen haaveillut jo pari vuotta. Uskomatonta, että ne ovat jalassani. Päädyin siis ottamaan nämä harmaat käärmekuvioiset, joihin ihastuin heti alunperin. Niille tulee varmasti käyttöä. Koska en ole laukkuihmisiä, ei sitäkään tarvitse pohtia, minkä ihmeen laukun kanssa näitä voi pitää. Toki perusmusta käy aina. Mukavaa viikonloppua kaikille -haravoikaa, kunnes kätenne hajoavat ja sydämenne pakahtuu. Minä odottelen vielä ;)

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

On kevät, kuljen Hakaniemen rantaa...


... tai oikeastaan kuljin eilen :) Oli aika uskomatonta, että maanantaina aamulla hiihdimme ja iltapäivällä olimme rinteessä ihanassa auringonpaisteessa ja tiistaina kävelin Hakaniemessä +21 asteen lämmössä. En tiennyt, kummasta olisin tykännyt enemmän. Tai no... talvitakissa tuli aika kuuma ;) Laitoin ohuimman H&M:ltä aika vasta haetun bleiseritakin, mutta sekin oli liikaa.

 Työpäivät Helsingissä ovat hauskoja, mutta tosi raskaita. Rovaniemen kone lähtee jo 5.45, mikä tietää, että kentällä on oltava ennen viittä...huooh, herätys puoli neljä. Illalla puolestaan olin kotona vasta kymmeneltä. Sanomattakin selvää, että nukahdin samassa silmänräpäyksessä.

Pääsiäisenä blogissa soi hiljainen valssi. Urheilimme rinteessä joka päivä pari tuntia, ja sää oli aivan uskomaton! Hetken luulin, että minut on kruunattu Sansibarin prinssiksi ja prinsessaksi, kun laskimme tyhjässä rinteessä ja nousimme omalla hissillä ylös. Ei yhtään harmita, ettemme lähtenee tunturiin jonottelemaan ;)



Huomenna on jännä päivä edessä. En nyt ehtinyt kuvata pääsiäisen juttuja tänne blogiin. Koristeita oli, mutta keräilin jo pois. Olen ollut niin kiireinen tutkimusasioiden kanssa, sillä huomenna hakemus on ohjaajan allekirjoitettavana. Tänään lähetin paperit hänelle katsottavaksi. Sormet ristiin, että ne menevät läpi, vapaa viikonloppu kuulostaisi aika mahtavalta. Palan halusta siivota ja viedä talvivaatteet varastoon.... hullulla on halvat huvit ;) Tai no halvat ja halvat.... Yosi Samrat saapuivat ja ne ovat ihanat, mutta niistä lisää myöhemmin :)

torstai 17. huhtikuuta 2014

Moods of Spring


Viime pyhänä taisivat olla viimeiset hienot hiihtokelit. Yöpakkaset loppuivat, joten hiihtämään täytyisi lähteä jo aamulla seitsemältä, jotta ehtisi ei-upottavalle baanalle. Eipä sillä, on sekin tehty. Silloin liikkeellä ovat vain tosi HC niilot...hehheh ;)

Kävimme katsastelemassa mökkimme kunnon -perinteinen kevätretki, jolla paistetaan makkaraa ja ihaillaan talven väistymistä. Ilma oli mahtava, mutta tuuli aikamoinen. Tosin tuollaisella lyhyellä sinne ja takaisin -reissulla tuntuu aina, ettei sielu oikein pysy mukana. Illalla, kun tulee takaisin, ei tiedä, onko ollut matkalla viikon vai pari tuntia. Tuleeko teille koskaan samanlainen tunne? :)


Yksi muotikommenttikin reissun osalta täytyy tehdä. Siellä nimittäin Sorelini olivat toista kertaa kunnon kyydissä. Olen niillä käynyt pieniä reissuja siellä täällä kurakelillä ja hyvin toimivat, mutta annappas, kun pitäisi todella toimia niin ei toimi. En enää ihmettele, miksi niitä sanotaan juppien kengiksi. Niillä ei todella taida pärjätä muualla kuin viiden minuutin kurajuoksulla ratikasta toiseen. Joulun aikaan päivän mittaisella pakkasreissulla varpaani jäsähtivät jäähän alta tunnissa. Noh, laitoin sen sen piikkiin, että oli liian kylmä (-10), mutta annapas olla nytkin muutammalla plussa-asteella varpaani olivat ihan kohmeessä, kunnes vedin kolmet (!) villasukat päällekäin. Kehotan siis vakavasti harkitsemaan jotain muitakenkiä, jos oikeasti aiotte liikkua niiden kanssa luonnossa, jätetään nämä trendipopot Etelä-Suomen kurakeleille.

Noh, se kengistä. Hauskaa oli ajatella, että ensi keväänä meillä on mukana myös koiruus tällä retkellä. Viimeiset viikot ollaankin mietitty nimeä tosi kovasti. Koiran nimeäminen on varmaan yhtä vaikeaa kuin ihmisenkin, onneksi olemme kuitenkin samoilla linjoilla ja koirasta ei tehdä Jeppeä tai Stefania, vaan jotain siltä väliltä -koiramainen ihmisnimi.


Sellainen kevään fiilistelypostaus tähän päivään. Hyvää pääsiäistä kaikille! Olemme ainakin päässeet ruokakaupasta ulos tähän mennessä...se oli saavutus, huh. Myös pä-ä-ä-ä-ssin poika sai äsken kyytiä eli lammasateria vol1 on syöty. Huomenna lisää ja ylihuomenna ja sitä seuravana....mä-ä-ä-äää taidan muuttua lampaaksi itsekin tämän pääsiäisen aikana ;)




maanantai 14. huhtikuuta 2014

Ballerinas for the Summer from Yosi Samra -really!

Sairastelu käy kalliiksi. Olen pysynyt ihan mukavasti poissa kaikkien houkutusten ääreltä, kun nyt kuukauden verran olen ollut terve. Annappas kuitenkin, kun taas sain tämmöisen perus old school -lenssun mieheltäni, niin johan alkoi taas nettikauppojen tarjonta kiinnostaa. Tänäänkin olen selaillut pari tuntia, välissä niistänyt nessuvarastoja tyhjemmäksi.

Tämän päivän täsmäiskua ei kuitenkaan voi sanoa aivan turhaksi. Oikeastaan voisi sanoa, että tein pitkästä aikaa aivan täydellisiä löytöjä. Sain Booztille erään lahjakortin, mutta sieltä en löytänyt mitään himottavaa, myöskään Brandosin -50% -otsikon alta ei tarttunut mitään silmiin. Niin ikään H&M:n uusi Conscious Collection oli ihan kiva, mutta ei mitään erityistä. Zalandolta sain mieltä lämmittävän -10% -alennuksen ja ajattelin jo, että noilla prosenteilla en liikahdan mihinkään. Kävin kuitenkin tsekkaammaassa ballerinatajonnan ja olin pudottaa silmät päästäni. Vuoden takaista himotustani Yosi Samraa oli saapunut Zalandoon. voitteko uskoa! Suunnittelin jo reittejä Yosi Samran liikkeeseen tulevalle matkalle kälyn luo Isoon Omenaan. Eipä onneksi tarvinnut siihen asti (noin vuoden päähän?) odottaa.



Tilailin useampaa eri mallia sovitukseen, vaikka aikomukseni on nyt hankkia vain yhdet alkuun. En kuitenkaan millään osannut päättää, mikä olisi paras malli. Onneksi kaikista oli vielä kokoja jäljellä. Matkaan lähtivät myös kauan aikaa sitten bongaamani Michale Korsin sandaalit. Olen kyllästynyt nakkelemaan ballerinoja ja sandaaleja roskikseen joka kesä, en aio enää sortua huonoihin kenkiin kesällä enkä talvella. Seitsemän halvan parin hinnalla saa jo yhden hyvä. Viime kesän jälkeen roskiin meni neljä paria, joten sievoisen summan laitoin kankkulan kaivoon. lisättäköön vielä, että minä en todellakaan heitä hyviä kenkiä pois. Yhdet sandaalit kirjaimellisesti hajosivat jalkaani, kun olin kävelemässä rannalta hotelliin.









Nyt odotan mielenkiinnolla, sopivatko koot. Zalandolla perinteisesti toimitusajat eivät ole ihan olleet sitä neljää päivää, mitä parhaimmillaan luvataan. Oletan kuitenkin, että saan kengät ennen kesäkuun alun lomalle lähtöä. Ja tämä ei ole vitsi. Yhtä kälyni väitötilaisuutta varten tilaamaani laukkua en ehtinyt kolmessa viikossa saada. Onneksi oli suunnitelma B.

Sellaisia shoppailujuttuja vaihteeksi täältä sairatuvalta. Viimeisiä keväisiä kuvia pohjoisesta on luvassa vielä tällä viikolla. Kävimme nimittäin nauttimassa kemijärven keväästä viikonloppuna. Ilma oli mahtava! jotenkin uskomatonta, että se oli vasta toissapäivänä. Nyt katson ulos, sataa kaatamalla ja lumipeite on vajonnut varmaan kolmekymmentä senttiä kiitos öisen kaatosateen. Biss Später!

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Haastettu 11-11-11

Sain hauskan haasteen kommenttiboksiini viikonloppuna ja tartuin siihen samantien. Siitä huolimatta, se on "on the air" vasta näin loppuviikosta, oli nimittäin pohdittavaa tässä :) Kiitos silti SanniFromTheNorth, hauskaa oli bongata blogisi ja muita pohjoisen bloggaajia, teitä olenkin etsiskellyt! Kuvituksena tässä on ihan perusarkea kuluneelta viikolta.

Ruokaterapeutti arvioi kerran syömiseni, ainoa hyvä puoli oli aamiainen, no wonder why ;)

Haasteen tarkoituksena on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, joilla on alle 200 lukijaa.
Säännöt:
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään
2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Sitten tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut.

11 asiaa minusta:
 1. Olen ikuinen opiskelija, jos jollakin on alkoholismi, minulla on varmaan opiskeluismi, heh. Rasitan aiheella teitä jatkossakin siis ;)
2. En tykkää lämpimistä ruoista niin paljon, että laittaisin niitä arkena. Syön välipaloja.
3. Minulla (perheillämme/suvuillamme) on kaksi kesämökkiä Kemijärvellä 10 kilometrin säteellä toisistaan erään vaaran kahdella puolella. Kun kyllästyy toiseen puoleen vaarasta, vois siirtyä toiselle puolelle ;)
4. Olen kokeillut curlingia ja tykkäsin siitä. Aina, kun kokeilen uutta lajia, minulle tulee tunne, että olisin voinut päästä lajissa olympiamitalistiksi, jos olisin aloittanut ajoissa. Erityisesti curlingin kohdalla tämä tunne oli tosi vahva ;)
5. Tilaan naistenlehtiä ja ostan niitä, mutta unohdan lukea. Minulla on tosi korkeita sisustuspinoja lukemattomia lehtiä.
6. Ostan sukset lasten puolelta, sieltä saa huippusuksia huippuhalvalla :)
7. Haaveilen uudesta mustasta tai ruskeasta laukusta.
8. Olen koukussa nettishoppailuun, en käy kaupungilla oikeastaan koskaan.
9. Pienenä haaveammattini oli Miss Suomi tai ratsastuksenopettaja.
10. Minun on tosi vaikeaa kertoa itsestäni näin monta faktaa :P
11. Tykkään työstäni.

Rrrrrrrrakastan pastaa, tämä on Jamie Oliverin avokadopasta, testatkaapas, googlesta löytyy ohje :)


 Vastaukset Sannin kysymyksiin:
1. Jos olisit eläin, mikä olisit?
Tämä on heti tosi vaikea.... ekana tuli mieleen lintu. Joskus nytkin tuntuu, että tarvitsisin siivet ehtiäkseni kaiken, mitä haluan.

2. Mitä olet oppinut viimeksi?
Olen oppinut tekemään lauantaina työpaikan koulutuksessa lomaketyötä Google Driven avulla. Halusinko oppia... nooh :D

Viikon ostos: psykedeeliset trikoot kympilla Stadiumista.
3. Kuinka monta tuntia unta riittää
Mikään ei riitä, mutta kahdeksalla olen voimissani.

4. Lempikuukautesi?
Toukokuu, synttärikuukauteni, Lappi herää ja minä herään, ilma on täynnä lupauksia tulevasta kesästä :)

5. Valitsetko herkuksi makean vai suolaisen?
Valitsen makea ehdottomasti, tosin oikea sokeri ei nappaa, syön tekomakeaa. Tiedän kyllä, mitä makeutusaineet tekevät hampailleni, mutta pyrin vähentämään..

Piikkipallo, my new best friend, paras selkäjumien avaaja!
6. Mihin maahan muuttaisit, jos olisi pakko lähteä?
En menisi ainakaan Saksaan tai Britteihin, joissa olen lyhyitä aikoja asunut. Menisin varmaan tylsästi Ruotsiin, Norjakin voisi olla tällaiselle liikunnalliselle hyvä vaihtoehto.

7. Huonoin tai inhottavin omistamasi vaate?
En tiedä, omistanko mitään inhottavaa, pyrin myymään kirppiksellä kaiken sen, mikä inohttaa. Huonoja vaatteita ovat ne, jotka kutitstuvat omia aikojaan kaapissa ;)


8. Miten aiot kuluttaa eläkepäiväsi?
Varmaan aika samalla tavalla kuin nytkin: liikkuen ja lukien. Toivon, että olen silloin terve ja aktiivinen.

9. Pelaatko pelejä?
En pelaa. Viimeksi olen pelannut tätä peliä (älkää naurako, se ON koukuttava):
 http://www.visitnorway.com/holmenkollen/

10. Mikä on toinen nimesi?
Se on Anna. Humppanimeni eli 2. nimi + äidin tyttönimi olisi Anna Soppela, se selittää aika pitkälti siis ed. postauksen viittauksen sukulaisuuteen nykyisen alppihiihdon SM-kuningattaren kanssa. Tämähän pitää toki mainita uudelleen ihan vain siitä syystä, että olen ylpeä hänestä ;) Tosin mieheni veti pidemmän korren, hänen sukulaisensa kiikkui Mt Everestille viime vuonna.
Tulkaahan tyypit hiitämään pääsiäisenä, nääs lunta on!!

11. Oletko iloinen?
Tällä hetkellä olen iloinen. Jos joku katsoisi minua tässä kirjoittamassa, hän voisi sanoa minua happameksi, mutta olen perusilmeestäni huolimatta aika iloinen ;)

Haastan lappilaisia (sori, näitä ei löytynyt ihan 11, yritin parhaani :)  
Elämä seikkailulla
Winter Wonderland
Fashion Therapy
Voimalantie
Tuusaaja

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Fans of Tanja on ice


Tänään oli ihan täydellinen päivä! Harvoin voi näin sanoa, mutta tämän päivän osalta se pätee. Elämä tuntui tosi mukavalta koko päivän, mikään ei ahdistanut, ja viikonloppu tuntui pitkältä, vaikka se typistyikin tähän sunnuntaihin eilisen koulutuksen vuoksi.


Aamulla heräsin yhtä aikaa auringon kanssa -eli tasan kuusi. Tämä aika pohjoisessa on vähän raskasta, kellon siirron jälkeen rytmi muuttuu aika äkkiä. Onneksi onnistuin saamaan unen päästä kiinni uudestaan. Heräilimme kasin paikkeilla pitkien ihanien unien jälkeen.



Ohjelma rovaniemeläisenä oli selvä. Tänään oli nimittäin Tanja Poutiaisen viimeinen laskupäivä, sitä aioimme katsomaan, mutta välineet olivat hiukan mietinnässä. Ensin ajattelimme lähteä liikenteeseen lautojen kera, mutta samaan aikaa sattunut lapsiperheiden massatapahtuma rinteessä ei oikein houkuttanut. Autoakaan täällä ei kannata ottaa mukaan, jos liikenteessä on enemmän kuin 50 ihmistä. Autoilijat eivät oikein osaa käyttäytyä noissa tilanteissa.... :D

Siispä vaihtoehdoksi jäivät sukset. Lähdimme hiljakseen hiihtelemään jäätä pitkin kohti Ounasvaaraa. Aurinko paistoi tosi lämpimästi, ja pieni myötätuuli kuljetti meitä ihanasti eteenpäin. Päivä tarttui tosi tehokkaasti, nyt on kiva tulitikkurusketus ;) Jäältä pääsimme näppärästi lähelle rinteitä jonkun pellon poikki, ja satuimme löytämään hauskan privaattikatsomon, josta oli suora näkö- ja kuuloyhteys laskupaikalle. Olimme ilmeisesti jonkun kaalitarhan mailla, se selittää nuo kottarit, heh :)


Saimme katsella ihan rauhassa, kuinka miehet ja naiset tulivat toisen kerroksen alas. Aika nopeita nuo alppihiihtokisat, toiseen kierrokseen meni vain parikymmentä minuuttia per sukupuoli. En ollutkaan aikaisemmin nähnyt livenä alppihiihtoa, joten se oli elämys sekin. Harmi vain, että Tanja ei nyt saanut jäähyväiskisastaan mitalia. Henkilökohtaisesti se ei harmittanut ihan kovin kauheasti, sillä manttelinperijä on sukulainen, kylläkin hiukan kaukainen. Tosin, kaikkihan näillä leveysasteilla ovat jotain sukua keskenään ;)





Mukavaa viikkoa kaikille, ja pahoittelut niille, joita urheilu ja Lappin eivät kiinnosta. Kyllä tästä taas palataan normaaliin sisustus- ja muotiarkeen, kelit näyttävät muuttuvat puolen viikon paikkeilla. Jäälle ei pian ole asiaa, ja on keksittävä muita aktiviteetteja. Huomenna tosin on paluu arkeen ja kirjaston ihmeelliseen maailmaan. Dead line tutkimussuunnitelmalle on kahden viikon päästä. Ja juu... en ole edelleenkään kertonut... :D


perjantai 4. huhtikuuta 2014

Ruutupaitaviikko



Tällä viikolla mielessä on ollut vain yksi asu: ruutupaita ja farkut. Sitä olenkin varioinut päivästä toiseen paitaa vaihtamalla ja yhdistämällä sitä erilaisiin saappaisiin ja käsikoruihin. Ruutupaita on sellainen klassikko, että siitä saa koruja ja kenkiä vaihtamalla joko siistin tai rennon yhdistelmän.





Tänään mieli oli ihanan keväinen, kun laitoin tuon parin vuotta vanhan Henkan reilun pastellinvärisen ruutupaidan. Aamulla pakkasta oli vielä yli 10 astetta, mutta silti, kyllä se sieltä tulee -kevät :) Päivät ovat jo tosi kirkkaita. Nytkin aurinko paistaa vielä täydeltä terältä, vaikka kello on jo seitsemän. Kevääseen heräileviä kasveja täällä on turha vielä kukkapenkistä etsiä, sillä kukkapenkin päällä on vielä puoli metriä lunta, heh, Suomi on pitkä maa.

Jäästä on otettu koko ilo irti, kaikki ladut on testattu ja uhmattu jäistä pohjoistuulta. Rinteeseen sen sijaan emme ole päässeet, sillä kaikki lumi on aivan umpijäässä. Minun peppuuni sattui jo sohjoonkin kaatuminen ihan riittävästi, en halua kokeilla, miltä tuntuu vetää lipat jäisellä pinnalla :P

Keväinen ilma tuo kuitenkin ihanasti energiaa, voisin touhuta aamusta iltaan. Kauheasti tekisi mieli pestä talvitakit ja kantaa ne varastoon kevyempien vermeiden tieltä. Aamulla kuitenkin kaipaa kummasti untuvatakkia pelkkään lehden hakuun. Miten ihmeessä nuo yöt ovat noin kylmiä? Myös tekstiilien vaihto polttelee. Esimerkiksi tuo matto on jotenkin niin talvinen, se on paksu villamatto. Tosin jo tuon yhdenkin maton löytäminen olkkariin oli kiven takana. Ellokselta löyty lopulta sopiva 350X200 matto kera sopivan alekoodin. Mistä ihmeestä noin isoja mattoja löytäisi niin, ettei mene koko omaisuus? Saa antaa vinkkejä.

Kirjoittaminenkin on jotenkin niin nopeaa nyt. Saa se kyllä ollakin, sillä kahden viikon päästä pitäisi jättää lopullinen tutkimussuunnitelma. Huh, kylläpäs jänskättää tämä uusi elämänvaihe, pääsen jo kuun lopulla mukaan tohtoriseminaareihin. Nyt täytyisi vain viilata tuo hakemus valmiiksi. Se on tosin aika vaikeaa, sillä en ole vieläkään kertonut miehelleni.... Kaikki pitäisi aina kertoa heti, ettei niistä kasva isoja möykkyjä. Ehkä näytän sitten hyväksymiskirjeen, en tiedä.

Ei hän varmaan pahastu, olenhan kirjoitellut tähänkin asti. Jotenkin nyt on vain niin paljon meneillään, että en kehtaa sanoa aikovani aiheuttaa lisää kaaosta elämään. Eikä se hömpsö tietenkään tätä blogiakaan lue, ajattelin pääseväni helpolla, jos hän lukisi uutiset täältä ;) Noh, nyt täytyy mennä nauttimaan elämäni ensimmäinen Pulled Pork ja etsiytymään unten maille. Huomenna on työpaikan pakollinen koulutus, murrrrr.... tykkään koulutuksista, mutta vain vapaaehtoisista.


tiistai 1. huhtikuuta 2014

Coccinelle Betty

Tässäpä tämä pitkään harkittu laukkukaunokaiseni nyt on. Taistelin pitkään merkkilaukkutrendiä vastaan. Sitten totesin tekonahkalaukkuni jäädyttyä pakkasessa ja haljettua, että miksipä tuota laatua vastaan taistelisi. Mieluimmin olisin hankkinut suomalaisen veskan, mutta niiden tarjontaa reilun vuoden päivät seurattuani totesin, että eipä tuolla minun käyttööni sopivaa ole. Työkamat raahaan Marimekossa, olkoon se panokseni suomalaiselle työlle. Marimekko kestää laajan kirjallisuuden raahamisen edestakaisin. Olkoon tämä laukku niihin juhlahetkiin, kun kassiin tarvitsee sujauttaa vain muutama paperi, kuten vaikka parin viikon päässä häämöttävälle työmatkalle.

 
Tulevaisuuteni alkaa nyt hahmottua sen verran, etten malta olla raottamatta sitä täälläkin. Alan kirjoittaa väitöskirjaa :) Whii! Se on ollut haaveeni todella kauan, ja nyt tunnen olevani kokemuksen ja järjen suhteen siinä pisteessä, että tutkimuksen aloittaminen on mahdollista. Ohjaajakseni sain kuuluisan rakkausprofessorin. Tapaan hänet torstaina, ja ensimmäinen seminaari on jo parin viikon päästä. Pyörät pyörähtivät tosi nopeasti, ilmeisesti yliopisto uskoo siihen, että saan kirjan joskus valmiiksi ja väitöksestä napsahtaa Lapille bonuksia, hehheh ;)

Aihettani en voi paljastaa täällä, sillä se paljastaisi myös työpaikkani, mitä en voi kertoa. Työpaikkani vuoksi myös pääni pysyy piilossa. Toki minut varmaan tästä tutut jo tunnistaisi, jos eksyisivät blogiini, mutta tuskinpa kukaan eksyy. Olkoon tämä minun oma hömppämaailmani, pakopaikka vakavasta arjesta :) Kukaan tutuistani miestäni lukuun ottamatta ei tiedä bloggailustani mitään. Olkoon tämä testi sille, lukeeko miehenikään blogiani. En nimittäin ole kertonut hänelle tuosta tutkimushankkeesta vielä. Sehän mullistaa elämämme tavallaan. Toisaalta, olenhan opiskellut tähänkin asti, joten eipä tuo nyt varsinaisesti mitään muuta. Se on kuitenkin koiran ja autotalliprojektin lisäksi aika paljon tähän kevääseen, mutta.... minä innostun niin helposti. Innostavaa viikkoa teillekin!