Soudellan soudellaan riidat sivuun anna laineen lipuu liplottaa...

"soudellan soudellaan 

riidat sivuun 

anna laineen lipuu liplottaa 

nyt juhannus aaton. 

wo-oo-oo-ou 

soudellaan soudellaan 

wo-oo-oo-ou 

sä näytät upeelta 

sä muistit mun kellukkeet 

wo-oo-oo-ou 

soudellaan soudellaan 

järvee pidemmälle 

sano anna käsi tänne 

kädessäni hento kämmen 

naiseni mun ah!"

Tai itse asiassa melotaan, mutta vanhempamme aina puhuvat soutelemisesta, tämä melonta on heille liian moderni juttuu vissiin. Aloitimme "soutelemaan" vuonna 2008, vuotta myöhemmin kuin tapasimme. Se ja paritanssikurssi osoittivat kyllä hyvin pian suhteemme lujuuden, kehotan kokeilemaan. Veneemme on -monessakin mielessä- sitä sorttia, ettei sitä hevillä saa kaatumaan. Niinpä appiukko lainasi hääpuheessaan osuvasti Elokuuta. Allekirjoitan.

Tällä kertaa meloimme pumpattavalla kajakillamme Ounasjoen saarten välissä. Kolme päivää olemme jo meloneet, ja se alkaa jo tuntua ja näkyä yläselän lihaksissa. Huomenna täytyy vaihtaa lajia. Melonta näin helteellä on kuitenkin paras urheiluharrastus, ainakin, jos voi välissä pysähtyä särkälle uimaan ja vesijuoksemaan. Tuskinpa mitään muuta lajia jaksaisin neljää tuntia näin kuumalla urheillakaan.

Vaikka kajakkimme on ilmatäytteinen ja tasapohjainen, se ei ole mikään lasten kumivene -kuten itsekin alussa hiukan epäilimme. Ilmatäytteisyys mahdollistaa kajakin kasaan laittamisen ja siirtämisen paikasta toiseen, kajakki kassissa painaa vain 26 kiloa, joten sitä voi kantaa kaksistaan pidempiäkin matkoja. Olemme liikkuvina ihmisinä olleet oikein tyytyväisiä hankintaan.

Paatti tarttui mukaan erämessuilta, joilla pääsimme sitä kokeilemaan. Sen pitäisi olla merikelpoinenkin, mutta toistaiseksi olemme kokeilleet sitä vain joella ja järvellä. Parhainta melonta on joen pudasalueilla, joilla seikkailimme tänäänkin. Mikäli kajakki kiinnostaa, mutta ette ole niin innostuneita pulahduksista ja eskimokäännöksistä, täältä lisää infoa: http://www.advancedelements.fi/.

Tässäpä vielä melontaleganssia. En muuten ole pitänyt lippistä kuin kaksi kertaa tänä kesänä, molemmat ovat sattuneet tallentumaan tänne blogiin. Jotenkin tunnen itseni hiukan juntiksi lippis päässä, mutta mieluummin juntti kuin auringonpistoksessa, jota kokeilin jo Portugalissa. Mukavia hellepäiviä sinneksi, näillä ilmoilla jää ikkunat pesemättä, mutta hei, nautin nyt niin kauan kuin tätä kestää, ikkunat voi pestä sitten.....joskus.  Juhannuksestahan nuo puhuvat, mutta
vuotta ei mainita ;) Anteeksi mummo, kuulin, kuinka
pyörähdit juuri haudassasi, tiedän :P