lauantai 9. maaliskuuta 2013

It was nice to be in Nice





 Hääpäivän jälkipössyissä ja eilisen naistenpäivän herkistämänä muistelin hiukan viimekesäistä häämatkaamme. Teimme sen muun muassa Nizzaan. En ollut koskaan käynyt siellä enkä ollut liian innostunut kaupungista, mutta mies vakuutti sen olevan mahtava paikka, ja sitä se oli. Nizzaa kuvaisi ehkä parhaiten sana hurmaava. Kaupunki on pieni, hienostunut ja yhtäaikaa sekä trendikäs että perinteikäs. Pitkä rantabulevardi ja sokkeloinen vanha kaupunki tekevät kaupungista viihtyisän ja mielenkiintoisen. Mikä parasta, kaupunki on helposti kierrettävissä jalkaisin.


Kierros kannattaa alottaa Parc du Châteaun kukkulalta, josta Nizzan lakuperäinen asutus on alkanut. Sieltä saa mukavan yleiskuvan kaupungista. Kukkulalle kiipeäminen oli meidän urheilullisten mielestä hieno ohjelmanumero, kiersimme sinne vanhan kaupungin kautta, josta ovat kuva kujasta sekä minusta portaissa. Vanhankaupungin kujilta löytyy myös kaikissa oppaissa mainittu kalatori. Tosin minua kiinnostivat fisuja enemmän kujien sisustusputiikit. Jos vain olisin voinut, olisin tuonut tuolta monta ylikiloa taidetta. Nyt oli tyytyminen vain muutamaan kuvaan, noihin, jotka tuossa pussissa heiluvat mukana.

Tästä päivästä kolme kuukautta eteenpäin, ja matka Nizzaan alkaa jälleen olla lähellä. Viime kesänä olimme siellä vain kolme päivää, joista yksi kului lähes kokonaan Monacossa, nyt otamme vahingon takaisin ja olemme Nizzassa ajan kanssa kolme neljä päivää ennen lentoa kotiin juhannukseksi. Itse asiassa nyt, kun mietin, niin tasan kolme kuukautta tästä päivästä ja olemme Atlantin rannalla Portugalissa. Vau! Aika menee kovin nopeasti, vanhenemisen merkkejä ilmeisesti... Vaikka rakastan kevään aurinkoisia päiviä ja hiihtämistä joen jäällä ja odotan ensi sijaisesti lämpöisiä kevätpäiviä, aina ajoin odotan kyllä matkaakin -ja lomaa. En voi sanoin kuvailla sitä, kuinka paljon rakastan lämpöä ja merta. Missähän olen asunut edellisessä elämässäni?


Ei kommentteja: