Kun olen kolmekymmentä...

kuva: nelly.com

...lepään auringossa Kroatian Korculalla. Se on nyt saletti. Koskaan ei pitäisi kirjoitella postaussuunnitelmiaan julkisiksi, olen huomannut, että juuri silloin kaikki suunnitelmat menevät mönkään. Aion viikonloppuna kuvata alelöytöjäni, koska silloin paistaa aurinko. No arvatkaapa paistoiko? Ja oliko kamerassa akkua? Ja oliko laturi tallessa joulusiivon jäljiltä? Se siitä sitten. Noh, pala kerrallaan kaikki löydöt paljastuvat. Tänään tein vielä yhden lisää, nappasin nimittäin ihanasta HunkyDoryn Wing-neuleesta nude värin itselleni klikkaamalla vahingossa Nellyn alesivun auki (oikeasti vahingossa). Siinä se oli etusivulla. Hetken painiskelin sen moraalisen ongelman kanssa, etten aikonut ostaa vaatteita ennen pääsiäistä. Aika nopeasti pääsin yli siitä lupauksesta. Tämä on poikkeus, joka vahvistaa säännön.

Kuvaamisen sijaan viikonloppu kului koneella. Pakkanen yltyi aivan käsittämättömiin lukemiin täällä. Kaiketi öisin ollaan oltu jo neljällä kymmenellä. Siitä syntyi sitten valtava sumu, joka peitti kaiken sen ruhtinaallisen kahden tunnin valon, mitä meille tähän aikaan suodaan. Koneella surffasin Booking.com-sivuilla etsimässä majoituksia kesälomaksi. Sain muutaman alekoodin, ja kun kohteena on
Venetsia, kaikki koodit ovat tervetulleita.

Matkustus on harrastuksemme, mutta koska emme ole rikkaita, vaan tavallisia asuntovelallisia, kesän parin viikon matka on aina melkein vuoden projekti. Seuraavaa matkaa aletaan suunnitella käytännössä silloin, kun edelliseltä tullaan. Ensin pohditaan maa, sitten alue, sen jälkeen haetaan kirjastosta oppaat ja aletaan haarukoida. Tänä vuonna oppaat haettiin lokakuussa, kohde selkeni marras-joulukuussa, lennot varattiin joulukuun lopussa. Nyt tammikuussa varasimme hotellin. Olimme myöhässä. Katsoimme kohteet jo joulukuussa, mutta emme uskaltaneet varata, sillä joskus kohteet veloitetaan saman tien, vaikka varatessa olisikin puhe paikan päällä maksusta. Tällä kertaa olisi pitänyt luottaa siihen, ettei veloitusta tehdä, saimme noin 150 euroa lisää hintaa sen takia, että katsomamme kohteet olivat jo menneet. Usein suosituimmille alueille olemme tehneet varauksia jopa lokakuussa eikä se ole yhtään liian varhain. Usein tuttavamme ovat ihmetelleet, miten voimme matkustaa yli kahdeksi viikoksi niin halvalla kuin matkustamme. Tässäpä salaisuus. Tosin ei passaa sairastua tai tulla muuta yllättävää.

Kuva:Venetsia: www.chrystal-clear.com

Päätimme jo vuosi sitten, että seuraavaksi suuntaamme Kroatiaan. Ensimmäisenä suunnitelmana oli yhdistää Kroatia, Montenegro ja ehkä Albania. Hiukan surullisena luovuin haaveestani päästä Venetsiaan kolmekymppisteni juhlistamiseksi. Onneksi Montenegron ainoa varteenotettava rantakaupunki vaikutti turistirysältä ja vaikeasti saavutettavalta, Albania puolestaan kämäiseltä ja niinpä Venetsia toteutui. Montenegroon voimme tosin tehdä päiväretken, jos se alkaa poltella, mutta tuskinpa, antaa infran vielä kehittyä siellä päin. Lennämme siis kesäkuussa ensin Dubrovnikiin, jossa olemme nelisen päivää. Sieltä otamme lautan Korculan saarelle, jossa lepäilemme viikon. Lopuksi otamme yölautan Dubrovnikista Italian Bariin , josta lentää Volotealla parilla kympillä Venetsiaan KOLMEKSI päiväksi (suora lentokin olisi ollut Dubrovnikista Venetsiaan, mutta se olisi ollut tuplasti yölauttaa kalliimpi). Hih :) Jotenkin ihan vahingossa paluulentoa ei saanut edullisesti siten, että Venetsiassa olisimme olleet vain päivän, kuten aluksi suunnittelimme. Lopulta tuli halvemmaksi lentää kotiin vasta myöhemmin Norwegianilla. Tosin Köpiksen ihana kenttä jää nyt väliin, sillä tulemme Arlandan kautta. Ehkä hyvä niin. minulla olin petollisia suunnitelmia Philipp Limin liikkeen suhteen Köpiksessä.

Kuva: Korcula: http://i.dailymail.co.uk/

Venetsia on minun joulu- ja synttärilahjani. Lennot sain joululahjaksi ja majoitus on kolmekymppislahjani. Sovimme näin, koska mieheni on aivan tuskainen lahjojen ostaja. Hän ei kerta kaikkiaan keksi mitään ja stressaa itsensä aivan palasiksi. Hän ei keksi mitään, vaikka hänelle antaisi kuinka vahvoja vihjeitä. Vaikka hänet raahaisi itse liikkeeseen, josta toivoo lahjaa, niin kuin tein jouluna, ei löydy mitään. Tämä oli siis paras ratkaisu. Pääsen katsomaan "haisevia kanaaleja" ja mieheni säästyy lahjanostotuskalta -vaikka joutuukin haistelmaan katoavan kaupungin löyhkää ;)

Hotellimme vaikuttaa tosi hyvältä. Otimme sen hiukan sivumpaa, sillä turistirysän keskeltä ei löydy ruokapaikkaa noin moneksi illaksi, ravintoloita ja "oikeaa elämää" kehotetaan katsomaan hiukan sivussa Markuksen torilta. Siispä otimme hotelli Locanda Ca' San Marcuolan keskustan laidalta vaporetto-pysäkin edestä. Saan katsella haisevaa kanaalia ikkunasta koko rahan edestä kolmen päivän ajan :) Tarviiko sanoakaan, että en malta odottaa, blogijargonilla: can't wait ;) Jos joku on käynyt yhtään missään näistä kolmesta kohteesta, otamme mielellämme vinkkejä vastaan. Erityisesti meitä kulinaristeja miellyttäisivät hyvät ravintolavinkit :)

Kuva: Dubrovnik: http://www.dubrovnik.tv