Crossfittia ja muita liikuntahurahduksia

Viime vuoden loppupuolisko oli ilahduttavan liikuttava. Kokeilin taas uutta lajia, crossfittia. Siinä harrastuksen aloittaakseen on käytävä neljän viikon mittainen On Ramp -kurssi, jonka aikana tutustutaan lajiin ja opetellaan kaikki tarvittavat tekniikat. Kurssin hinta oli hiukan suolainen, mutta kurssi oli ehdottomasti hyvä kokemus.

kuva: http://www.santasport.fi/

Kahdentoista kokoontumiskerran aikana opetellaan pääsääntöisesti painonnostotekniikkaa. Crossfit on saanut alkunsa painonnostajien keskuudessa, mutta on muokkautunut sulauttanut itseensä painonnoston lisäksi aerobisia ominaisuuksia, minkä ansiosta treeni on monipuolista ja haastavaa. Jokaiseen On Ramp -kertaan sisältyi lämmittely, tekniikkaharjoituksia ja lähes poikkeuksetta metcon-haaste, jossa haastettiin itsensä joko aikaa vastaan tai tehtiin tietty määrä liikkeitä aikaa mitaten. Juuri nämä lopun metconit tekevät lajista haastavan jo aloittelijana. Metcon voisi pitää sisällään vaikkapa vaikkapa seuraavaa:  

For time:
30 Pull up (leuanveto)
30 Pistol squat (kyykky yhdellä jalalla)
30 Wall ball @14lb (pallonheitto sienään, pallo 8-14kg naisella)

Kävin On Ramp -kurssini SantaSport Rovaniemellä, johon uudet crossfit tilat on rakennettu syksyllä. Tilat olivat mahtavat ja ohjaajat vielä paremmat. Päävalmentajamme Saija oli rautainen ammattilainen ja hänellä kaverinaan oli hauska ja kannustava h:n päältä puhuva miekkonen, jonka nimi valitettavasti painui jo unholaan. Miehen kannustamana kuitenkin pääsin neljän viikon ponnistelun jälkeen kyykkyyn ilman, että kantapäät nousevat ilmaan. Ei kuulosta kummoiselta saavutukselta, mutta minulle sen piti olla mahdotonta. Lääkäri tuomitsi minut kyykyttömään elämään erään sairauden vuoksi reilu parikymmentä vuotta sitten, ja tyydyin kohtalooni. Ei pitäisi luottaa lääkäreihinkään liikaa. Tuo kyykkyyn pääseminen on nimittäin vauhdittanut akilleeni paranemista huomattaasti ja mahdollistanut paljon pidemmät ja kivuttomammat juoksutreenit kuin ennen On Ramp -kurssia.

Kuva: crossfit33100.com

Minulla on voimassa oleva jäsenyys CrossFit-seuraan vielä tammikuun loppuun ja aion ehdottomasti käydä vielä muutaman kerran tunneilla. Uutta harrastusta tästä ei kuitenkaan taida minulle tulla, sillä minulla on kortti Lady Linelle ja käyn siellä aika aktiivisesti. Pidän Santa Sportista paikkana, ongelma on vain se, että kaikki muutkin pitävät. Siellä treenaavat kaikki kaksivuotiaiden temppuryhmästä Venäjän hiihtomaajoukkueeseen ja taiputtomien voimisteijoista SM-tason lentopalloilijoihin, hiihtäjistä puhumattakaan. Ymmärrätte, että ruuhka on kova ja parkkipaikat vähissä. Sellainen ahdistaa minua.

Kun On Ramp oli ohi, oli ihana palata hiljaiselle Lady Linelle. On mahtavaa, että siellä kohderyhmänä ovat keski-ikäiset naiset, jotka maksavat kiltisti jäsenyyttään, mutta vaivautuvat vain harvoin paikalle. Se harmi siinä toki on, että ohjatut tunnit vähenevät koko ajan aktiivisen väen puuttuessa. Aina voi tehdä kuitenkin niin kuin minä tein eilettäin. Menin salille, varasin itselleni spinnisalin ja laitoin ihanan miekkosen vetämään minulle spinnin. Ensin yksin oleminen spinnisalissa tuntui oudolta, mutta aika pian asia unohtui, ja sain mahtavan hikisen treenin. Uskalsin laittaa reilusti vastuksia, sillä niitä saattoi ottaa myös pois, jos yks kaks väsähti ilman, että joku näkee. Aion tästlähin käydä jokaisena perjantaiaamuna vetämässä spinnin ja joogan itsekseni, se olkoon yksi uudenvuoden lupaus lisää. Toinen lupaus on se, että menen hetimiten kokeilemaan Lady Linen uutta lajia Omniaa, kunhan tunnit alkavat pyöriä ja raportoin teille, mitä se on :) Liikuttavaa vuoden alkua!