Pääsiäisen jälkeen paluu arkeen on ollut karvas. Lähinnä kurkussa. Siellä on pesinyt joku polyyppi koko viikon. Asujen lähtökohtana on siis ollut tehdä olo mahdollisimman mukavaksi -milloinpa se ei minulla olisi tosin. Tiistaina ennen saikkupäivää valikoin päälleni Zaran aleista nappaamani ihanan hapsuisen neuletakin. Jalassa puolestaan olivat KooKengän synttäreiltä ostetut parinkympin nahkabootsit, joita todella voi hyvällä syyllä kutsua löydöksi. Farkut ovat Cubukselta.
Terassi on jo sulanut, ja ilmat lämpenevät seillaista vauhtia, että naapurin lapsilla on jo kaikilla polkupyörät esillä. Taitaa olla vanhuuden merkki, kun ajattelen, ettei nyt vielä sovi.... kun MINUN nuoruudessani vasta vappuna. No, lumi on pehmeää, näyttää naapurin poika olevan yhtenä kappaleena, vaikka on vetänyt liukkailla lipat jo puolenkymmentä kertaa.
Sen verran lämpimiä kelit ovat, että talviparkaa ulkoilutin kai viimeisiä kertoja. Tänään vien paksuimmat takit jo varastoon, ja tuon nahkatakit odottamaan h-hetkeä. Ihastuin parkoihin tänä vuonna jälleen ikihyviksi. Eilen etsin netistä kevätparkaa sairaslomapäivän kuluksi. Onneksi en löytänyt. Nimittäin tänään löysin sellaisen omasta varastostani. Hävytöntä. Tuli suorastaan syyllinen olo, kun en muistanut se olemassaoloa. Sanotaanko nyt tekosyyksi vaikka se, että se on ruskea ja minä etsin vihreää. Sellaisen olemassaolon olisin muistanut varmasti. Varmaankin.
Perusasua piristin käsin tehdyillä paperinarukorviksilla. Olen hankkinut ne joskus taidemyyjäisistä joulun aikaan. On kyllä onni, että paikkakunnalla on taideyliopisto. Löydöt ovat todella uniikkeja. Vielä kun joku suunnittelisi niin päräyttävän käsilaukun, että minäkin lakkaisin kantamasta kamoja taskuissani. En varmaan koskaan opi laukkuihmiseksi.
Olen kai hieman poikamainen muutenkin. Tai sanotaanko sporttinen. Ei kuulosta niin pahalta. Tuo t-paitakin lienee sporttinen, kun mies totesi aamulla, että olen pöllinyt hänen paitansa. Enkä ole. En muista ollenkaan, milloin tuollaisen olen hankkinut ja mistä, mutta se on täydellinen. Olen etsinyt nettikaupoista erään kesäksi hankkimani maksihameen kaveriksi juuri tuollaista rentoa valkeaa t-paitaa. Tässä sattuu olevan vielä syvään uurrettu naisellinen takaosa. Sanotaanko sitä nyt vaikka sitten säästämiseksi, että löysin tämänkin omasta kaapistani? Joo, sanotaan.
Ei ole yhtään hassumpaa, että on viikonloppu. Kyllä se tästä vielä kesäksi muuttuu tätä tahtia. Keväällä tekee mieli laittaa kaikki uusiksi, niinpä uusin blogipohjanikin hiukan dynaamisemmaksi, ja kaivoin sen kolmijalan esille kätköistä. Saanpas vihdoin hiukan parempia asukuvia. Ei enää mitään peilihirvityksiä. Noh, kaikki pitää oppia. Jottei menisi ihan muodiksi tämän blogin osalta, huomenna esittelen päräyttävän sisustusprojektini pääsiäiseltä. Hyvää viikonloppua! Alan nyt nauttia intialaista. Rang Mahal on the place to be, jos olette Rovaniemellä. Sieltä saa parempaa intialaista kuin Intiasta ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti