Jos meni viime viikko sumussa, niin tämä se vasta tuntuu menevänkin. Koko elämä alkaa olla yhtä sinistä hetkeä; pimeää, kun lähtee töihin ja pimeää, kun tulee takaisin. Vielä kaupan päälle on niin jumalattoman liukasta, että on pakko mennä autolla, pyöräily olisi turhan riskaapelia. Ilman happihyppyä ei herää koko päivänä.
Kaiken lisäksi näen toistuvasti unta joulusiivouksesta. Viime yönä siivosin vessaa, sitten siirryin olohuoneeseen. Selkeästi luon itselleni valmiustilaa lauantaita varten, jolloin miehen opiskellessa olisi aikomus laittaa tuulemaan. Noh, tottakai äiti haluaisi juuri silloin jouluostoksille Napapiirille. Siinä se siivousaika sitten aika lailla hupeneekin, mutta jospa jonkin huoneen saisin valmiiksi, vaikkapa sitten sen vessan. On ihana raahautua aamulla kylppäriin, kun vastassa on jouluvaloja. Nyt ne viimeinkin virallisesti voi sytyttää, ainakin täällä joulu avataan 16.11.
Joulu tulee mieleen myös varastosta kaivamistani talvipopoista. Tilailin nämä todella halvalla kesäkuussa Brandosilta. Odotin silloin, että pääsen käyttämään näitä. Nyt on aika. Onneksi eivät ole liukkaat. Hiihtelen kaiken vapaa-aikani salille ja harrastuksiin tällaisissa potkaisukengissä. Kulutus on niin kovaa, että varmaan kannattaisi jo satsata Uggeihin, mutta enpä ole sitä vielä ainakaan tehnyt. Viime vuonna muotinäytöksessä ihastuin juuri samanlaisiin paljetti-Uggeihin, ja nyt sain kopion testiin. Jos saan nämä hajalle yhdessä talvessa, harkitsen aitoja.
En ollut muistanutkaan, että viime viikolla tunsin tarvitsevani muitakin lohdutuspalkintoja kuin Hunkydoryn neuleen. Postissa kapsahti ensimmäinen tilaus uudelta Evechic-nettikaupalta, jonka toimivuus kaiken kaikkiaan oli erinomaista. Katselin tiettyä oravapaitaa sillä silmällä jo syksymmällä, mutta suolainen hinta ja hiukka höpsö kuva saivat tilaushalut vaimenemaan silloin. Nyt klikkailin tuotteen puoleen hintaan kotiin. Luulin saavani neuleen, mutta paketissa oli kollari. Ihana kollari! Justiin jotain tällaista kaipasin. Voin kuvitella itseni juuri tässä joulunpyhinä. Meillä joulu on mukavaa rentoutumista, ei pönötystä parhaimmissa.
Samassa tilauksessa tuli myös pari korua Adia Kilburilta, jonka tuotteita olen siellä täällä nähnyt pitkin syksyä. Ne näyttävät paremmilta kuin tuntuvat. Olen silti tyytyväinen, nämä ovat oikein kivoja arkikoruja. Pikkukädelleni ne olivat myös juuri sopivan kokoisia. Elämä tuntuukin olevan yhtä arkea näinä päivinä. Pimeys tekee elämästä tosi raskasta. Mitähän nappeja tähän väsymykseen vetäisi? Kaikki A:sta K:hon ovat jo käytössä.... Vinkit ovat tervetulleita, kävin jo luontaistuotekaupassa tuijottelemassa hyllyjä, mutten uskaltanut mitään ostaa eikä myyjäkään ollut innokas mitään myymään. Täällä pohjoisessa ollaan hiukan hitaita, asiakaspalvelussa se vähän kyrpii, vaikka muuten onkin hyvä piirre.
Nämä kuvat näpsin yksi aikanen iltapäivä ulkona. Pimeys tulee täällä tosiaan tällä hetkellä jo kahden maissa, joten valon kanssa saa olla aika nopea. Halusin vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Naapuri varmaan olisi halunnut valkotakkiset miehet, jos olisi sattunut näkemään. Vaan täytyypä sanoa, että viimeinen roikaisu oli aika komea. Kamera ei pysynyt ihan perässä, mutta hiukan syvensin sinistä hetkeä entistä sinisemmäksi ja tästä jäi oikein kiva muisto. Tämän viikon piristysruiske on (palkkapäivän lisäksi) torstaina myyntiin tuleva Isabel Marant pour H&M-mallisto, olkaapas nopeita, jos ko. tuotteet kiinostavat, veikkaan, että puoleen päivään mennessä pöytä on jo tyhjä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti