keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Uusia säätöjä

Kansa, joka pimeässä vaeltaa... on kyllä ihan väärä sanonta. Ainakaan tällä kylällä ei tule parhaaseen lenkkiaikaan ketään vastaan. Tänään ei edes tihkuttanut. Ilmeisesti kaikki ovat vetäneet ulko-ovensa kiinni lokakuussa ja alkavat haistella ilman käännettä sitten maaliskuun aurinkohangilla vasta. Vaikka kuinka nyt on väsyttänyt, se, mikä on piristänyt, on ollut tuo jokailtainen juoksu- tai kävelylenkki. Joka päivä olemme raahanneet itsemme väkisin ulos ja ajatelleet, että kyllä puoli tuntia aina jaksaa. Joka kerta olemme viipynyt yli tunnin. Kokeilkaapas!


Pimeys tuo totta tosiaan haasteita valokuvaukseen. Julkaisukelpoista materiaalia on vaikeaa tuottaa. Siispä tartuin Adoben ohjaimiin ja laitoin saturaatiot uusiksi. Mitäs näyttää tällainen lämpimämpi sävy? Olin syksyllä aikeissa kuvata syyssävyjä olohuoneessamme. Se hyytyi maton kuvaamiseen. Tässäpä nämä beiget ja greiget nyt ovat, kohta vaihdan ne joulusävyihin. Tasaiset värit ovat kivoja, rauhoittavat, mutta kyllä nyt jo totta vie tarvitsee taas jo vähän muutakin väriä kuin tuon torkkupeiton. Sekin oli aluksi valkoinen. Ja Olavi-parka, sekin sointuu sävyihin, heh. Yhtä harmaa kuin sohva. Olavi on vauvankorvikkeemme Pentikiltä, anoppi toi, pitää sitä jotakin meidänkin hoivata.


Värit kuulemma todella piristävät kaamoksessa, siispä kaivoin täksi viikoksi päälleni kesäaleista haukkana nappaamani Hunkydoryn tähtipaidan. Ihanan lörttö paita, saa hiilarihimoissa tulleet vatsanmakkarat rauhassa pullahtaa esiin, tähän aikaa pitää olla itselleen armollinen. Ihanan vaaleanpunainen paita on myös! ITosin seminaarissa nuoret fiksut valtiotieteilijät katsoivat mustissa ja harmaissaan täti vaaleanpunaista vähän kieroon. Mutta ei se mitään. I rocked!  Inhosin filosofiaan kymmenen vuotta sitten, mutta nyt jotenkin pääsin jujulle ja tempauduin keskusteluun. Olipas hauskaa. Tai noh, eipä nyt liioitella, sanotaanpa vaikka, että olipas siedettävää.


Kaamoksessa kuulemma sietää stressiä parhaiten. Ajattelimmekin mieheni kanssa, että nyt väännetään kaikki tehtävät ja esseet valmiiksi ennen joulua. Stressataan oikein kunnolla. Keväällä ei nimittäin kirjoitella, silloin hiidetään. Kohtahan se onkin, kevät nimittäin, seitsemän viikon päästä aletaan jo matkata kohti valoa, ajatelkaas! :)


1 kommentti:

J/whiteandblack kirjoitti...

Heippa Satu! Käyppäs kurkkaamassa blogissani, voitit synttäriarvonta paketin :)