maanantai 10. helmikuuta 2014

My heart is beating like a jungle drum


Hiphei, vanhuus on alkanut. Oudot oireet olivat rytmihäiriöitä. Sitä hiukan epäilinkin. Sitä sen sijaan en arvannut, että ne johtuvat mitä todennäköisimmin Buranasta. Herkillä se voi aiheuttaa sydämen ylimääräistä rumbaa. Ei siis ollutkaan niin järkevää nappailla niitä iltaisin helpottamaan milloin mitäkin kolotusta. Niin ikään tammikuun pakkasilla saattoi olla osuutta häiriöihin. Liikunnastakin lääkäri huomautti, epäili ylikuntoa. Myös sisäilmaa epäillään. Minä uskon tuohon Buranaan ja sisäilmaan. Kuinka voisi olla oireilematta, jos työskentelee keskellä remonttia? 70-luvun rakennustaide on lahoavaista sortimenttia.


Joka tapauksessa tuo pieni löydös sai miettimään tätä ikää. Tästä ei nuoreta enää. Tutkimukset jatkuvat vielä ja saan tarkempia tietoja terveydestäni. Kunhan kokonaiskuva selkenee ajattelin romauttaa ruokailu- ja liikuntatottumukseni ikäiselleni sopivammaksi. Aloitin jo ruoasta. En ole koskaan pitänyt rasvasta, mutta jotenkin tuon sydänjutun jälkeen aloin ymmärtää, että rasvahappojakin tarvitaan. Omegaa vetelen toki, mutta nyt olen ottanut päiväohjelmaani pähkinät. Naistenlehdissä käsketään vetää kourallinen. Jos haluaa pysyä sutjakkana ja saada jalan lentämään maratonilla vielä joskus, ei passaa ihan tuollaista kalorimäärää nassuun vetää. Olen aloittanut kahdesta pähkinästä ja kahdesta mantelista päivässä. Murskaan nuo rahkan joukkoon ja laita päälle hunajaa. Sekin lienee tyhjää parempi.





Anoppi sai minut tilaamaan myös extra-rasvahappoja, linoleja, Golden Tre-en on tuotteen nimi. Mikäli noista saan hyviä käyttökokemuksia, raportoin. Jos ei kuulu mitään, nuolen näppejäni parikymppiä köyhempänä. Niin ikää ajattelin ottaa venyttelyn ja joogan viikottaiseen ohjelmaani. Olen keskittynyt aerobisiin lajeihin, joissa hiki virtaa. Nyt ajattelin rauhoittaa ohjelmaa, ottaa mukaan viikottaista painoharjoittelua ja joogaa tai venyttelyä aineenvaihdunnan parantamiseksi. Kuulun ikäpolveen, jolle Twiggy on Twiggy, ja strong is the new skinny ei uppoa, mutta lihaksen määrä ei tästä itsestään lisäänny, joten jotakin on alettava tehdä säännöllisesti (btw. kuulun myös ikäpolveen, joka alkaa kiljua tuskasta, kun joku kirjoitta alettava tekemään sanokoon KOTUS mitä hyvänsä...). Hyvä silti, että nuoremmat eivät enää ihaile niin anorektista vartalomallia.

Yksi ongelma tähän remppaan jää. Verenpaineeni huiteli lähellä riskirajoja, vaikka en syö suolaa juurikaan. Siitä johtuen natrium-arvot ovat nollassa. Tajusin vasta kotona, että tässähän on käsillä pienehkö dilemma. Miten saan natriumit nousemaan ilman, että verenpaine alkaa kohota? Juomalla 1,5 litraa vichyä päiässä? Jos jollakin on tämä sama ongelma, otan mielelläni vinkkejä vastaan. Keskussairaalaan natrium-lataamoa en haluaisi enää kokeilla. Kuvituksena päivittäinen välipalani ja kököt asukuvat aamulta. Halusin kuvata tuon alemyynneistä ostamani Hunkydoryn paidan, tänään se oli neljättä kertaa päälläni. Ja tänään satoi neljättä kertaa peräkkäin räntää, ei puhettakaan ulkokuvista. Ihana neule se silti on, eikös? Voimia uuteen viikkon -minulle ja teille :)

Ei kommentteja: