Keltainen on uusi musta

... tai ainakin niin kevään trendien osalta ennustetaan. No sehän sopii minulle! Vanha keltainen sohvamme on aina joskus herättänyt vieraissamme huvitusta, mutta itse olen pitänyt sitä aina piristävänä. Sohvaa koristaa vielä joulua varten Ellokselta hankkimani sisustustyyny. Kevääksi tekisi mieli hankkia sohvaan kontrastiksi jotakin mustavalkoista, ihan raidallisena tai sitten vaikkapa seeprana.

Olohuoneeseen puolestaan hankin pari keltaista sisustustyynyä H&M Homen mallistosta jo syksyllä kevättä odottamaan -tietämättä tästä keltaisen hypetyksestä mitään. Ne tuovat harmaaseen sohvaan kivasti särmää. Sopivan sävyn poimin olohuoneen seinään nojailevasta Karel Appelin pöllöstä, josta ennenkin on poimittu sisustukseen sopivia tehostesävyjä. Onneksi pöllö on värikäs, sävyä voi vaihtaa mieltymyksen mukaan eikä kokonaisuudesta tule levoton. Keltaisen tyynyt kaverina on pehmoinen susityyny, josta en vielä hennonut luopua, vaikka se ei kovin keväinen olekaan.

Kevättä tehdessäni kaivelin myös tuikkuvarastoa, ja sieltäkin löytyi jotakin keltaista. Joulun harmonisen mustavalkoharmaan jälkeen ladoin Iittalaa vatiin ihan kaikissa kevään väreissä. Taidanpa huomenna hakea tuikkujen pariksi kimpun tulppaaneita. Viikonloppu ei kyllä tule päivääkään liian aikaisin, ja ihanaa, että tätä ensimmäisen piiiiitkän työviikon loppua tervehtii vihdoin myös aurinko, se lupailee kevättä tänne Lappiinkin.

Alelöytöjä

Aleshoppailuni on keskittynyt pääasiassa internetkauppoihin, mutta kerran pari ehdin käväistä kaupungillakin, ja jotakin etsittyjä hankintoja ja heräteostoksia tarttui mukaan. Ensimmäinen tämän päivän asussa ensimmäisen kerran kokeilemani H&M:n flanellipaita on taivaallisen pehmeää materiaalia. Lisäksi siinä on kyynärpäissä hauskat vakosamettiset kyynärpaikat, jotka tuovat perusruutupaitaan hiukan ilmettä. Flanelli oli tammikuun kylmällä ihanan lämmittävä materiaali. Yhdistin paidan pehmeein pehmempiin Serious Sallyn -farkkulegginsseihin. Ensimmäisellä työviikolla täytyy olla pehmeä aloitus. Kirjaimellisesti.

Toinen alelöytö on  löytynyt ihanan lämmin pikku toppis, jonka ostin lähinnä autoilukäyttöön, mutta jonka havaitsin huomattavan lämpimäksi. Olin ajatellut lähteä etsimään kyseistä takkia Lindexiltä, jossa kuulin niitä olevan, mutta  sopiva yksilö sopivasssa värissä sattui silmiin Cubukselta enkä sovituksen jälkeen juurikaan harkinnut, otanko vai jätänkö. Takki mahtuu tarvittaessa pikkuruiseen pussukkaan. Sisällä on untuvaa, joka tosin ei välttämättä pysy siellä aivan niin hyvin kuin aidoissa takeissa, joten pesemisen kanssa voi olla hiukan niin ja näin.

Heräteostoksina Ginasta, jossa muuten aika harvoin nykyään käyn muutoin kuin perustoppeja hakemassa, tarttuivat kätösiini hauskanmalliset herrainhousut. Niiden malli oli niin houkutteleva, että ostin ne harkinnan jälkeen siitäkin huolimatta, että koko oli numeroa liian suuri. Kangas on kuitenkin vuoretonta, joten lanteilta on helppo kuroa hieman sisään. Vyötärö on mukavan särmä, sillä se on tehty tekonahasta. sen saa kurottua niin hyvin, että se ei ollut leveä, vaikka koko ei olltukaan oikea.

Muita alelöytöjä odottelen postin kautta tuleviksi. jotakin ihanaa on tulossa ainakin Odd Mollyn kokoelmista, tosin Nellyn kautta. Eilen huomasin, että myös Odd Mollyn omilla sivulla on paljon tuotteita puoleen hintaan. Valitettavasti vain 0-koko alkaa olla useimmista tuotteista loppu.

DIY: verhot

Olen elämäni aikana ommellut kymmeniä verhoja. Jotenkin jokaisen muuton jälkeen vanhat verhot ovat tuntuneet epäsopivilta, ja jokaiseen uuteen kotiini olen tehnyt aina uudet verhot. Erääseenkin kämppään väkersin kahdeksan lähes kolmemetristä pellavasekoitepaneelia -ja asuin asunnossa noin puoli vuotta.

Viime viikonlopun puuhasin verhoja uuteen taloomme. Onneksi sain jonkin verran hyödynnettyä valmisiverhoja ja vanhoja projektejakin. Työhuoneen retrovalaisimen seuraksi kävivät mukavasti ainakin toistaiseksi vanhat unikkoverhot, jotka olen tehnyt viimeiseen opiskelijakämppääni vajaa kymmenen vuotta sitten.

Olohuoneeseen laitoin syksyllä ensin Valillan lilaa ja antariittia olevat kelohonkakankaiset verhot, mutta ne tuntuivat synkiltä. Huone kaipasi jotakin sinistä, ja kepeää. Niinpä päädyin ostamaan samaista Kelohonkaa sinisenä kankaana, ja tekaisin siitä pari 70 cm leveää paneeliverhoa, jotka raikastivat harmaanvävyisen huoneen tunnelmaa mukavasti. Verhon kaverina kuvassa ovat H&M Homen juuttipussukkaan istutettu joulutöhti (joka vielä sinnittelee hengissä) sekä häälahjaksi saatu Pentikin lyhty.

Keittiöön päädyin tekemään verhot niin ikään verhot alusta alkaen. Kankaaksi valikoitui ikkunasta näkyvään maisemaan sopiva Sanna Annukan Kultakero-kangas. Kuviokorkeus kankaassa on huimat 180 cm, mutta siitä sai leikattua ja yhdistettyä vajaa 70 cm korkean ja 240 leveän verhon siten, että kuvio säilyi järkevänä. Täytyy sanoa, että lopputulos miellyttää omaa silmääni oikein paljon. Pidän kankaasta ja sen luomasta tunnelmasta.

 Kultakeroa on tällä hetkellä Marimekolla kolmessa värissä. Ainakin joulun alla kangas oli vielä niin suosittua, että itse ostin viimeisen mallipalan liikkeen ikkunasta. 

marimekko.fi

sisustusblogi.fi

 Kultakeron lisäksi himoitsen valikoimiini Marimekon toista uutuuskangasta Raanua, joka niin ikään on Sanna Annukan suunnittelema. Valitettavasti sen värit eivät sovi muuhun sisustukseen, joten täytyy haaveilla jostakin asusteesta, johon kangasta on käytetty, vaikka haluasinkin romuttaa väriharmoniamme hankkimalla raanukuviosen torkkupeiton...

My Destination

Kuva: http://www.mydestination.com/algarve

Arki pyörähti tänään käyntiin oikein todella. Töihin paluu ei silti tuntunut niin kamalalta kuin olisi voinut olettaa. Viimeistään kahdeksan kilometrin pyöräily kirpakassa -10 asteen pakkasessa herätteli kropan käyntiin.

Ennen edellisen loman loppumista käänsimme toki katseet kohti tulevaa ja varasimme kesäkuun ensimmäisille viikoille matkan Portugaliin. Tuota oheista kuvaa katsoessani en todellakaan malta odottaa, että pääsen Lagosiin Atlantin rannalle. kohteen pitäisi olla tällaisen aktiivipariskunnan toivekohde hyvine pyöräily-, melonta-, vaellus-
ja snorklausmahdollisuuksineen.

Lagosista siirrymme Lissaboniin, joka sekin on uusi kohde. Olemme aina yhdistäneet lomiimme sekä ranta- että kaupunkikohteen, jotta sekä auringonottotarve että kulttuurinnälkä tulevat täytetyiksi. Lissabonin jälkeen lennämme kotiin Nizzan kautta. Se on häämatkakohteemme, johon on aivan pakko palata tänäkin vuonna muutamasi päiväksi. Kaupunki lienee yksi viehättävimmistä, missä olemme olleet. Kenties tänä vuonna piipahdamme myös Cannesissa tai alla näkyvässä Ezessä vaeltamassa. Töitä on mukava tehdä, kun on mitä odottaa -ja Visa-lasku, mitä maksaa.

Kuva: http://myitchytravelfeet.com/2011/01/18/cruise-excursion-eze-villa-rothschild/

Loppu on uuden alku

Nyt sen vihdoin tein. Päätin aloittaa blogin pitämisen uudestaan, samalla nimellä, mutta eri sisällöllä. Paljon on Bloggerissa tapahtunut sitten 2000-luvun alun, jolloin idealistisena opiskelijana jaoin arkisia maailmaa syleileviä ajatuksiani lukijajoukolle, joka sisällön huomioon ottaen oli suurehko.Pari päivää olen opiskellut Bloggerin käyttöä, ja paljon on vielä oppimatta. Kevään mittaan muokkaan ulkoasua sitä mukaa, kun opin uutta. Malttamattomana haluan kuitenkin aloittaa sisällän luomisen jo nyt. Loppiainen on hyvä aika aloittaa uusi harrastus.

 Joulu on siivottu pois, ja keväälle tehdään tilaa, vaikka se näillä leveysasteilla ei vielä toviin tulekaan kuin välähdyksittäin.Kevät innostaa aina kokeilemaan kaikkea uutta, ja sisustuksen suhteen on paljon ideoita ja projekteja mielessä. Verhot ovat työn alla, ja kuvailen luomuksiani, jahka ne kaikki saadaan ikkunaan. Aion siis pääasiassa keskittyä blogissani sisustukseen, ja käsityöprojekteihin, joita nykyään trendikkäästi myös DIY-projekteiksi kutsutaan. Niitä olen tehnyt aina, nyt olen vaihteeksi muodissa sukkapuikkoneni -joilta muuten tämän joulun aikana on syntynyt megapitkät villasukat, joita en ole suolaisen hinnan vuoksi raaskinut ostaa keneltäkään minua taitavammalta kutojalta.

Kuljen siis kevättä kohti innokkaana, ja idearikkaana. Paitsi kodin laittaminen, minua kiinnostaa toki myös pukeutuminen. Olen kuitenkin alalla, jolla kasvojen paljastaminen ei ole oikein soveliasta. Kenties sen vuoksi olen siirtänyt blogin uudelleen aloittamistakin useasti. Uskon kuitenkin, että kuvia saan luotua sitenkin, että pysyn tunnistamattomana. Lisäksi tulen varmasti jakamaan ajatuksia kirjallisuudesta, musiikista ja liikunnasta kanssanne, ne ovat trendien ohella intohimojani.

Arktiset asiat ovat siis kymmenen vuoden kuluessa laskeutuneet pilvistä maan pinnalle. olen valmistunut (kolmesti), hankkinut työpaikan, aviomiehen ja omakotitalon. Maailmaan parannan edelleen, työkseni.Siksi blogi olkoon minulle hengähdyspaikka, jossa jaan kepeämpiä kiinnostusteni kohteita kanssanne. Toivottavasti saan blogilleni ajan mittaan lukijajoukon, joka on kiinnostunut samoista asioista kuin minä. Näiden lukijoiden takia blogia pidin lähes kymmenen vuotta sittenkin, ja tätä ajatuksen vaihtoa olen kaivannut. Inspiroivaa kevättä kaikille! Satu