Tässä vuodessa toistaiseksi parasta on ollut urheilu, mikä on ollut hyvä, sillä syöty on. Voin juosta ja urheilla aivan kuin ennenkin, missään ei tunnu miltään. Tänään spinnailin aamulla tunnin ja iltasella juoksin vielä tunnin lenkin. Tuntuu mahtavalta olla vapaa, kun on potenut taas yhdenlaista jalkavammaa melkein vuoden. Harmi vaan, että mieheni sen sijaan on nyt aivan rapakunnossa, emme pääse yhdessä ladulle emmekä rinteeseen, sillä hän potee selkäänsä. Tänään hän haki apua kalevalaiselta jäsenkorjaajalta. Yleisesti ottaen minä en usko mihinkään perinteisiin hoitokeinoihin, olen tieteen kannalla. Itse en siis menisi, mutta jäsenkorjaaja sai kivut pois, joten jossain hän onnistui. Aina ei pitäisi olla skeptikko.
Tähän postaukseen sisältyi oikestaan monta ajatusta, jossa minulla olisi kehittämisen paikka tänä vuonna. Minä lupaan, että kuluvana vuonna 2014...
...olen itselleni armollisempi.
...olen harkitsevampi.
...olen säästäväisempi.
...yritän parhaani.
...lepään riittävästi.
...pidän huolta itsestäni.
...olen rohkeampi.
...olen ennakkoluulottomampi.
Katsotaan sitten vuoden lopussa, miten kävi. Lupasitteko te mitään? Kuvia meidän uudesta vuodesta. Joulun vierailuputken jälkeen villeintä illan juhlinnassa oli shampanjan poksautus, kun lasilliset oli tyhjennetty, vaivuimme unten maille heti puolen yön jälkeen :)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti