lauantai 23. helmikuuta 2013

Föhn-tuuli

Tiedättekö sen tunteen, kun matkustaa paikasta A paikkaan B ja pääkoppa ei pysy mukana? Ennen sanottiin, että sielu ei kestä nopeita siirtymiä, minkä vuoksi lentokonetta paheksuttiin. Lausumassa on totuuden siemen, pää on todella sekaisin, kun päivän aikana matkustaa vaikkapa vain tuhat kilometriä.

Hiukan samanlainen olo oli tänä aamuna, kun heräsimme, ja ulkona ei ollutkaan enää 20 miinusastetta, vaan nollakeli. Miten tähän nyt suhtautuu? Mitä laitan päälleni? En ainakaa Tove-parkaa, jonka olen kuluttanut valkoisesta harmaaksi viimeisten kuukausien aikana. Koko ensi viikoksi lupaa nollakeliä pohjoista myöten, kiitos föhn-tuulen. Täytynee alkaa etsiä kevättakkeja varastosta ja vaihtaa suksiin nollakelin voiteet.

Viime viikolla sen sijaan vielä kelpasi kääriytyä karvaliiviin. Kävin tässä asussa heittämässä yhden presentaation, ja mietin, mihin kaikkeen ihminen voikin työaikaansa tuhlata... Asu oli silti mukava. Liivin alle laitoin uudehkon nuden paitiksen, jonka löysin VeroModan aleista. Jalassa puolestaan ovat henkan vahapintaiset farkut muutaman vuoden takaa. "Löysin" ne uudelleen, kun siivosin vaatekaapin. ne ovat taitaneet olla tätä ennen päällä vain pari kertaa, vaikka ne ovat huippumukavat. Jalkaan vedin Marco Tozzin saappaat. Kaulassa roikkuu hauska peilikoru, sekin löytö omasta kaapista, vuodelta miekka ja kypärä, korun alkuperästä ei ole mitään muistikuvia.... Omasta kaapista löytöjen tekeminen on kyllä nastaa, kierosti tuntee säästäneensä rahaa. Naisen mieli... :)






Ei kommentteja: